Taas ne hoitajat vaan istuu tietokoneella. Kuinka usein olet kuullut tuon? Tai kuinka usein olet itse ajatellut noin? Faceako siellä kenties selaillaan, vai mitä? Vertaillaan lomakuvia…
Todellisuudessa hoitajat viettävät paljon aikaa tietokoneella, koska on pakko. Kaikki se tieto, mitä hoitaja työssään tarvitsee, on koneella. Lakisääteiset suunnitelmat ja arvioinnit tehdään koneella. Tarvikkeiden tilaukset tehdään koneella. Lääkärin konsultaatiot voivat tapahtua koneella. Ja päivittäiset kirjaukset tietysti myös.
Pyhä potilastietojärjestelmä. Asiakkaiden hoidossa välttämätön tieto löytyy koneelta. Nykyisin ei enää edes saisi olla paperilla juuri mitään. Syynä tietoturva. Järjestelmään on kirjauduttava, jotta sieltä näkee jotain. Pöydällä lojuvan paperin sen sijaan voi lukea kuka tahansa sopivalle etäisyydelle sattuva. Koneella on tiedot lääkityksestä, diagnooseista, toimintakyvystä, yhteystiedot omaisille, fysiologisten mittausten tulokset, hoitolinjaukset ym. Tietoja, joita tuskin kukaan pystyy ulkoa muistamaan, mutta joita ilman työ on vaikeaa, jopa mahdotonta.
Laki vaatii hoitosuunnitelman ja se myös tehdään tietokoneella. Se ei onnistu viidessä minuutissa. Jos sen tekee hyvin, tunti on lyhyt aika. Parempi veikata kahta. Ja suunnitelmahan ei ole sillä hyvä, että se on kerran tehty. Se tulee päivittää puolivuosittain tai asiakkaan tilan muuttuessa pysyvästi.
Asiakkaan hoitoisuuden arviointi tulee myös tehdä vähintään puolivuosittain. Ympärivuorokautisessa hoivassa tuo tarkoittaa RAI-arviointia. En tällä hetkellä edes tiedä, onko vastattavien kysymysten määrä yli vai alle 100. Jos arvioinnin tekee kunnolla, se vaatii asiakkaan kirjaamisiin tutustumista muutaman edeltävän päivän osalta. Harvaa kysymystä saat tehtyä oikein alle minuutissa. Kunnolla ja oikein tehty RAI vie aikaa tunteja.
Asiakkaat tarvitsevat lääkkeitään. Ne tilataan apteekista. Arvatkaapa, millä tilaus tehdään? Aivan oikein: tietokoneella. Samoin haavanhoitotarvikkeet, diabetestarvikkeet ym.
Ennen vanhaan kun kävi lääkärissä, oli lääkärin pöydällä pienen kivitalon kokoinen kirjajärkäle Pharmaca Fennica. Vai olikohan peräti useampi osa. Kyseinen teos sisältää tietoja kaikista Suomessa myytävistä lääkkeistä. Enää niitä kirjoja ei näy. Syy ei ole siinä, että lääkärit osaisivat kaiken ulkoa, vaan siinä, että ko. tietokanta on olemassa sähköisenä. Sen käyttämiseen tarvitaan tietokonetta. Tietokannat myös kertovat lääkkeiden haitallista yhteisvaikutuksista ym. Yksittäisten lääkkeiden tuoteselosteet löytyvät netistä jne.
Yhä useampi lääkärin konsultaatio tapahtuu etänä. Lääkäri voi olla toisella puolen Suomea tai jopa maailmaa. Käytetään videoyhteyksiä ja tietojärjestelmän kautta lähetettyjä viestejä. Lääkäri saattaa kirjata omat kirjauksensa ja ohjeensa viiveellä, ja ne täytyy katsoa koneelta ja tarvittaessa siirtää omaan järjestelmään. Sitten on vielä muu tiedonkulku. Yksikön ja firman sisäiset viestit kulkevat sähköisesti. Ja ne luetaan koneelta.
Päivittäiset kirjaukset ovat sitten oma lukunsa. Eri yhtiöillä voi olla pikkutarkatkin ohjeet siitä, mitä kaikkea pitää kirjata ja miten. Mille lehdelle tulee mikäkin tieto kirjata. Ja olisihan se hyvä, jos noita kirjauksia myös luettaisiin. Jotta pystyisi edes jollain tasolla sisäistämään, mitä on tapahtunut vaikkapa parin vapaapäivän aikana, on kirjaukset luettava huolella. Se ottaa oman aikansa.
Kaiken kaikkiaan tietokoneista on tullut tärkeä, jopa korvaamaton työkalu hoitajille. Eli ei se mikään ihme ole, jos hoitajat joskus istuvat koneella.